Tervetuloa kotisivuilleni!  

Olen koulutukseltani yo.merkonomi,  kansakoulunopettaja, kasvatustieteen maisteri ja  englannin kieleen erikoistunut luokanopettaja sekä  työnohjaaja STOry .

Minulla on puoliso, joka on elinkeinonharjoittaja ja asumme Oulussa. Meillä on kaksi perheellistä poikaa ja lapsenlapsia kuusi.

Elämäni päätyö on ollut opettajuus,  yhteensä 36 vuotta. Siitä toimin ensimmäisen vuoteni Lammilla Iso-Evon koululla ja sitten muutimmekin pohjoiseen Ylikiiminkiin, jossa kahdeksan vuotta opetin Somerovaaran ja Arkalan lapsia Yliperän, sittemmin Pohjoiskulman koululla, jonka toiminta on nyt lakannut kouluna. Kaikkiaan 27 vuotta opetin Jäälin koulussa vuoden 2004 heinäkuun loppuun asti.

Olen sivutoimisesti tehnyt   työnohjauksia maakunnan kunnissa vuodesta 1989 lähtien ja minulla on useita työnohjausryhmiä edelleen. Työnohjaus on yksi mieluisimmista tehtävistäni, koska pidän ihmisistä ja työyhteisöjen ja työntekijöiden ammatillinen kehittäminen ja työhyvinvointi ovat tärkeitä asioita. Näitä asioita työnohjauksella pyritään edistämään.

Olin kunnallispolitiikassa valtuutettuna viisi valtuustokautta eli 20 vuotta Kiimingissä ja yhden valtuustokauden 1970-luvulla Ylikiimingissäkin kunnanhallituksen varajäsenenä.

 Kiimingissä viimeisen valtuustokauden  2009-2012 ennen Oulun seudun kuntien yhdistymistä olin Kiimingin kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Sitä ennen 2005-2008 toimin kunnanhallituksen puheenjohtajana ja kaksi    kautta 1997-2004   kunnanhallituksen jäsenenä. Ensimmäisenä valtuustokautenani 1993-1996 kuuluin sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja olin sosiaalipalvelujaoston puheenjohtaja.

Olin mukana kuntaliitosselvitystyössä sen valmisteluryhmän jäsen ja yhdistymispäätöksen jälkeen uuden Oulun yhdistymishallituksen ja johtamisjärjestelmätoimikunnan jäsen. Koen , että kaikki tehtävät ovat olleet erittäin hyvä näköalapaikka kunnalliselämään ja yhteiskuntaan yleensäkin.

Jo vuodesta 1997 alkaen olin akateemikko,kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen taiteen vaalimiseksi perustetun OJ-säätiön puheenjohtaja koko sen ajan, minkä hänen nimikkomuseonsa Kiimingissä on ollut toiminnassa.Mutta vuoden 2014 maaliskuussa luovutin puheenjohtajuuden kulttuurijohtaja Risto Vuorialle. OJ-säätiön toiminta lakkaa. O. Jauhiaisen museo muuttuu Galleria Oskari Jauhiaiseksi ja sijaitsee nyt Kiimingin Syke-talossa maaliskuusta 2015 alkaen.

Olin myös Kiiminkijoen opiston (aiemmin Haukiputaan työväenopiston) hallituksen varapuheenjohtaja pitkästi toistakymmentä vuotta, 1980-luvulta asti. Haukiputaan ja Kiimingin ja yhdistymisen jälkeen Oulun kaupunkiin sulautunut Oulu-opiston itäisen alueen toimipisteeksi. Olin myös Oulun seudun kulttuuritiimin jäsen nuo opistovuodet.

Muita merkittäviä aiempien vuosien tehtäviä ovat olleet maakuntavaltuuston jäsenyys, maakuntahallituksen varajäsenyys ja OSAO:n eli Oulun seudun ammattiopiston lautakunnan jäsenyys, joka viimeksi mainittu päättyi vuoden 2014 lopussa, kun Osekkin luottamusorganisaatiota uudistettiin uuden strategian myötä.

Tällä 2013-2016 valtuustokaudella tehtäviäni ovat Oulun valtuuston varajäsen (3.) ja erittäin mielenkiintoinen ja haastava jäsenyys Oulun sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Myös Oulun kaupungin työterveystoimikunnan varapuheenjohtajuus ja Osekkin koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen jäsenyys sekä sen hallituksen varajäsenyys ovat tämän hetkisiä tehtäviäni. Toimin kutsuttuna myös vuosien 2015-2017  K2K- hankkeen varajäsenenä. 

Monipuolinen kulttuuri on minulle läheinen.   Käyn usein konserteissa, teatterissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä. Kuvataide on erityisesti lähellä.  Luen paljon. Työhön ja tehtäviin liittyvää lukemista on runsaasti, mutta yritän löytää aikaa myös kaunokirjallisuudelle, sillä osallistun innokkaan kollegajoukkomme kirjallisuuspiiriin, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Olen saanut kutsun myös Oulun  Lyceum-klubin johtokuntaan ja sen akateemisten naisten toiminta on vilkasta.

Kirjoitan päiväkirjaa ja riimirunoja läheisille ja tutuille. Uneksin vielä romaaninkin kirjoittamisesta sitten, kun muu aktiivinen tekeminen jää vähemmälle. Olen intohimoinen ristisanojen tekijä ja pasianssikin koukuttaa aina välillä, samoin valokuvakirjojen teko.

Liikuntaa harrastan aivan liian vähän.  Enimmäkseen se on kävelyä, uintia, crosstraineria. Paritanssi piti jättää polvivamman vuoksi. Lastenlasteni myötä penkkiurheilu jääkiekon, jalkapallon, koripallon, karaten, salibandyn ja ratsastuksen suhteen on tärkeää ja opin koko ajan itsekin lajeista lisää.

Mummun ja papan roolit ovat tärkeät ja yritämme kumpikin antaa aikaamme niin paljon kuin mahdollista, ainakin kuljetuksissa harrastuksiin, viikonloppuisin ja lomilla. Onneksi on puhelin ja isompien kanssa sosiaalinen mediakin on oiva keino pitää päivittäin yhteys, mutta luonnollisestikaan se ei voi olla ainoa keino.

Matkustaminen on myös mieluista niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, maanosista vielä Australia odottaa...