Marjo 60 v
 

Rakkaat työtoverit täällä koulussa kuin myös kaikki te työyhteisöni ulkopuolelta tulleet yhteistyökumppanini!


Kiitos kun tulitte juhlimaan syntymäpäivääni näin päiväkahvien merkeissä, jos ei nyt tämä kohtaaminen niin kuin päivälehtien sekalaista palstalla ihan sat.pros.vait.ol.velv. Ollutkaan. Mutta ei niin kovin julkistakaan.
Alun perin ajattelin vanheta vain ihan vähin äänin. Marimekon toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen sanoi jossain haastattelussaan, että jos julkistaa syntymäpäivänsä varttuneemmalla iällä, on se kuin ilmoittaisi viimeisen eräpäivänsä - parasta ennen päiväyksen.

Mutta tässä kuitenkin ollaan ja luotetaan siihen, että tuotteesta riippuen säilyvyys ja käyttöikä voivat vaihdella pitempäänkin.

Nuorena sitä ammensi oppia vanhemmilta.Tässä iässä taas voi oppia asioita itseään nuoremmilta. Miltei kaikkialla yhteistyökumppanit ovat nuorempia, hyvinkin nuoria. Oikein hätkähtää joskus, kun toteaa lähimmän kollegan olevan hiukan omaa poikaa nuorempi, vaikka sitä ei muuten työssä huomaa. Lapsenlapseni Jenni puki oman ihmetyksensä ikääntymisestä sanoiksi pohtimalla viikko sitten minulle: Anna -vauva täyttää 6 kk ja minä 6 vuotta , mutta mummun kuutoseen tulee vielä nolla lisää. On se tosi paljon!
Löysin ihmetyksestä itselleni lohdun. Elämänkaariajattelussa uskon moniin kaariin elämän aikana. Kun katson puolivuotiaan uteliaisuutta elämälle sen kaikissa muodoissa ja huolettomuutta arjen askareista ja toisaalta taas tuota kuusivuotiasta , joka totisena, mutta intoa puhkuen siirtyy ensin kodin leikistä esikouluun, kouluun ja työhön, velvollisuuksiin, joita sitten riittää ihan tänne asti. Tässä iässä on jotakin samaa kuin noiden kahden nuoremmankin, mutta toisin päin kerien. Voi palata ikäänkuin alkuun, on taas aikaa leikille ja uudenlaiselle uteliaisuudelle, mitä sitä muuta on tässä elämässä työn ulkopuolella. Maailmassa kun on niin monta ihmeellistä asiaa... Mikäli Luoja minulle terveyttä tutkia maailmanmenoa suo?

Työ on ollut minulle aina kaikki kaikessa. Joskus perheenjäsenet valittavat, että ohi heidän. Mieheni tosin ei huomaa aina, että omakin elämänsä on ollut hyvin työpainotteinen.
Työksi lasken myös luottamustehtäväni, joita on kertynyt vuosien mittaan. Joskus vuorokauden tunnit eivät tahdo riittää. Mutta yhteisöllisyys on mielestäni tärkeää ja näinä yksilön korostamisen aikoina uskoisin yhteisöllisyydelle olevan uuden tilauksen yhteiskunnassa.

Olen ollut kiitollinen siitä tuesta, jota olen saanut kaikilta niiltä ihmisiltä, joiden kanssa olen työskennellyt niin täällä koulussa kuin luottamustehtävissä. Kukaan meistä ei ole yksin mitään.
Täällä koulussa olen kokenut olevani arvostettu ja rakastettu. Lämmin henki on virrannut välillämme niin oppilaiden kuin henkilökunnankin kesken. Työn jäljet opettajalla katoavat , mutta usko siitä, että se kasvu jota on ollut alulle saattamassa ja tukemassa jatkuu ja tuottaa hedelmää.

Joskus saa palautettakin vuosien päästä, kun joku oppilas tulee ja tervehtii, et taida enää tuntea minua, mutta olen oppilaasi se ja se. Parhaita hetkiä sellaiset. Kuin myös tämä päivä, joka jää muistojen helmijoukkoon.
"Miten siunattuja ovatkaan vanhat ystävät, heidän seurassaan saa olla typerä."
"Ystävän kanssa pitkäkin taival tuntuu lyhyeltä." (venäl. sananl.)

"Terveydeksenne hyvät ystävät! Toivottavasti elät tuhat vuotta ja minä saan pitää niistä kirjaa."