Kiimingin kirjastolaitoksen 140-vuotisjuhla, Kiimingin kunnan tervehdys
2011
 

Arvoisa Kiimingin juhliva kirjastoväki, arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät!

Yksi mieluisimmista asioista on saada toivottaa Kiimingin kirjastolle onnea ja menestystä toimintansa 140-vuotisjuhlapäivänä ja kiittää samalla kaikkia toimijoita niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkin, heitä, jotka ovat mahdollistaneet sen kehityksen ja toiminnan ja saaneet aikaan kukoistavan ja hyvin hoidetun kirjastolaitoksen kuntalaistemme iloksi ja hyödyksi. 140 vuotta sitten 1871 Kiiminki sai ensimmäiseksi kirkkoherrakseen Robert Wilhelm Montinin, joka pian perustaa Kiimingin ensimmäisen yksityisen kirjaston ja lukuyhdistyksen kirjojen käyttöä edistämään. Kun kiiminkiläis lukupiirimme huomenna kokoontuu Montinin salissa, voimme kiitollisuudella muistaa tätä viisasta miestä, joka ymmräsi lukemisen ja oppimisen merkityksen. Kun ensimmäinen kiimingin koulu alkaa 1885 tammikuussa, perustaa kuntakokous kuuden vuoden päästä 1891 koulun yhteyteen kirjaston eli Montinin kirjasto siirtyy kunnalle. Kirjasto on avoinna sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen ja sen käyttäjät maksavat vuokraa lainaamistaan kirjoista. 1954 Huttukylään ja Jääliin perustetaan laina-asemat, joista myöhemmin tulevat kansakoulujen yhteydessä olevat sivukirjastot. Jäälissä sivukirjasto muuttaa ostoskeskuksen tiloihin uuden Jäälin koulun valmistuttua 1977. 1989 valmistuu lukion yhteyteen tämä uusi pääkirjasto jossa nytkin juhlimme.
Kirjasto on kuntalaisen toinen olohuone, sanotaan ja niin se on ollut jo pitkään Kiimingissäkin. Koulujen yhteydessä olleet sivukirjastot olivat suorastaan henkireikä kylien asukkaille, vaikka aiemmin kirjalainaus olikin ainoa toimintamuoto. Tämä olohuoneen tarjonta ja sisältö on laajentunut ja palveluiltaan parantunut vuosi vuodelta. OUTI-kirjastojen mahdollisuus käyttää muidenkin seudun kirjastojen aineistoa, on lisännyt merkittävästi meidän käyttäjien valikoimaa ja yhtenä esimerkkinä voin sanoa ihan lainaajana, että kirjallisuuspiirimme, johon kuuluu 13 kirjallisuusfania saa oivasti kaikki tarvitsemansa kuukauden kirjat kaukolainoina muista Outi-kirjastoista Kiimingin kirjastojen valikoiman lisäksi.Vaikka toimintapisteitä on jouduttu supistamaan kyliltä, keskittämisen ja verkostoitumisen (Outi-kirjastot) avulla ollaan toisaalta voitu saada aineistoa monipuolisemmaksi ja sillä tavalla laatua on voitu lisätä tiukkoinakin taloudellisina aikoina. Niitä on ollut, sillä talouden tasapainottamisen vuodet ovat kohdanneet myös kirjastolaitosta. Nyt kun ensi vuonna kirjastopalvelut siirtyvät uuden Oulun järjestämisvastuulle, alkaa vuosi viikon kirjastotauolla minkä suurimittainen tietokantojen yhdistäminen vie aikaa.

Tässä juhlassa onkin erityisesti annettava kiitosta kirjastollemme, sen johdolle ja työntekijöille siitä, että he ovat vähenevistä resursseistakin huolimatta pystyneet tarjoamaan hyviä ja laadukkaita palveluja kuntalaisille. Te ette ole vaivojanne säästäneet eikä täällä asioija ole mahdollisista vastuksista tiennyt, aina on ollut iloinen ja auliisti palveleva vastaanotto kävi sitten paikan päällä tai asioi sähköisesti. Teistä voi olla ylpeä niin Jäälissä kuin Kiimingissäkin! Samoin menneiden vuosien kyläkoulujen kirjastoista, jotka nyt ovat koulujen omia. Oma rakkauteni kirjastoon on opettajavuosinani korostunut ja tiedän, mitä koulujen ohessa olevat kirjastot voivat merkitä myös sivukylien asukkaille, joita nyt onneksi kirjastoautot voivat palvella kiinteiden kirjastojen sijaan. Satutunnit ovat niitä varhaisen lapsuuden kirjastokokemuksia, joissa ainakin satutätinä on saattanut aistia sen mielikuvituksen laukan ja elämysten nälän, jolla lapset niitä kuuntelevat, kommentoivat ja joista nauttivat. Bruno Bettelheimin Satujen lumous on oiva teos sadun ja tarujen maailman tärkeyteen ja juuri satujen kautta lapset siirtyvät tietokirjallisuuteen ja muuhun sähköiseen antiin, mitä kirjastot voivat jo nykyisin tarjota. Opettajien merkitys kirjaston käyttäjänä yhdessä oppilaittensa kanssa on merkittävä ja varsinkin niille lapsille, joiden kotona ei ehkä niin innokkaasti olla kirjastoon suuntauduttu. Poikien saaminen kirjaston käyttäjiksi mys lukemismielessä on yhä asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota erilaisin porkkanoin...Varmasti nykylapset ja nuoriso ovat kirjaston löytäneet myös kohtaamispaikkana ja musiikin kuuntelu ja internetin käyttö ovat vallanneet alaa perinteiseltä lukemisharrastukselta. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu painetulle kirjalle sähköisen kirjan saadessa lisää lukijoita. Itse uskon, ettei kirjaa ja sanomalehteä mikään voi täysin korvata.

Meillä on tulevaisuudessa Uudessa Oulussakin kasvava määrä lapsia ja nuoria ikäihmisten kasvavan määrän ohella ja tästäkin syystä nuorten suhteen tulevaisuus tähtää juuri koulujen ja kirjastojen yhteiseen toimintaan, kirjasto on kulttuurilaitos monialaisesti, siellä voidaan harrastaa monia muitakin toimintoja kuin vain lainata tai lukea kirjoja, lehtiä tai kuunnella musiikkia ym. Siellä voidaan pitää taidenäyttelyitä, luentoja, perfomansseja, juhlia melkein mitä vain, jonka tila antaa myöten. Uusi kirjastoselvitys tähtääkin juuri tällaiseen monialaiseen kulttuurikeskustoimintaan näissäkin tiloissa tulevaisuudessa ja kun liitymme Uuteen Ouluun, se kuuluu yhteen neljästä kirjaston aluemallista tulevina vuosina. Voisiko täällä olla myös akateemikko, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen sali tietokantoineen suuresta kiiminkiläisestä taiteilijasta. Me emme vielä tiedä, mutta meillä on onneksi valmiita suunnitelmia, mistä valita tulevaisuudessa, kun sen aika tulee.
Alakylän nuorisoseura Toivolan 90-vuotisjuhla 2011

Arvoisat kansanedustajamme, arvoisa Nuorisoseura AlakyläToivolan väki, hyvät juhlavieraat!

On mieluisaa tuoda Kiimingin kunnan kunnioittavat onnittelut tänään 90- vuotistaivalta viettävän Nuorisoseura Alakylän 
Toivolan merkkipäivään, ihailtavan yhteisöllisyyden juhlaan!
Kiimingin kunnassa on nyt ja kauan ennen meitä mielihyvällä huomattu se tarmokkuus, into ja pitkäjänteisyys, jolla te nuorisoseuraväki olette täällä Toivolassa tehneet työtä melkein vuosisadan ajan. Kansalaistoiminta nuorison ja kaikkien yhteisen viihtymisen, liikunnan ja terveyden sekä kulttuurin edistämiseksi on ollut esimerkillistä. Se on ollut lähipalvelua parhaimmillaan. Tämä toimintanne on ollut rikastuttavaa yhteisöllisyyttä kotikylän turvallisessa sylissä. Te olette antaneet myös Kiimingin kunnan palveluille merkittävän lisäavun omalla toiminnallanne, jota ilman palveluiden monipuolisuus ei olisi ollut tässä mitassa mahdollista kunnan omana toimintana. Olemme siitä erittäin kiitollisia.
Nuorisoseuratoiminta, jos mikään, on Koko kylä kasvattaa- toimintaa. Silti nuorisoseuratoiminnan yhteisöllisyys ei rajoitu vain omaan kylään ja kotiseutuun, vaan Hermannien ja Hermanskojen verkostomainen toiminta ulottuu myös kuntarajojen ulkopuolelle. Kaupunki on ollut sopivasti lähellä, mutta sen vastapainona täällä on vallinnut maaseudun hyvä henki, jossa on luotu uutta, mutta samalla on arvostettu ja vaalittu perinteitä.

Pitkät vahvat juuret on kasvatettu ja toiminta juurrutettu syvälle kotoiseen maaperään. Tästä hedelmällisestä maaperästä on  kasvanut monen alan osaajia, yrittäjistä viranhaltijoihin, taiteilijoista tiedemiehiin, kunnallispolitiikkaan ja eduskuntaan asti. 
Entisestään ehompi, niin sisältä kuin ulkoakin peruskorjattu Toivola-talo tarjoaa paikan hyvin monenlaiselle toiminnalle. Marian päivän hiihtokilpailut ovat jo käsite ja monet muut yhteiset tilaisuudet, kerhot ja päivätoiminta äideille ja lapsille ja monenlaiset juhlat ovat yhdistäneet kyläläisiä,  kuntalaisia ja muualtakin tulleita. Kiiminkipäivien aikaan on Toivolassa tanssittu ja iloiset pikkujoulujuhlat ovat varmasti myös odotettu tapahtuma joka vuosi. Vastikään olette kunnostaneet Toivolan keittiötilat, joiden toimivuudesta olemme saamme nauttia tämänkin päivän tarjoilun myötä. Mikä parasta, mainiot tilat  Kiiminkijoen luonnonkauniissa ympäristössä ovat vuokrattavissa juhliin ja muihin tilaisuuksiin ympäri vuoden.


Alakylän nuorisoseuratoiminta on yksi  upea esimerkki siitä kansalaisjärjestöjen toiminnasta, jota tehdään yhteisöllisyyden parantamiseksi  myös eettisin periaattein. Yhteiskunnallinen yrittäjyystoiminta muun yrittäjyyden rinnalla voisi olla nuorisoseuratalossakin tulevaisuuden lähipalveluita tarjoavaa toimintaa, kun hyviä tiloja on käytettävissä.
Monien mielessä viipyvät varmaan kysymykset siitä, mitä tapahtuu nuorisoseura- ja muille toiminnoille Uudessa Oulussa, jonka osana Kiiminkikin on vuoden 2013 alusta. Uskon vahvasti siihen, että vaikka Kiiminki kuntana lakkaa, ei kiiminkiläisyys minnekään katoa, päinvastoin. Olen huomannut jo nyt paikkakunta - ja kyläidentiteetin kuntalaisissa vain kasvavan kuntarajojen poistuessa. Ja nyt onkin sen lähidemokratiatyön aika, jolloin voimme vahvistaa jokaisen kunnan omaleimaisuutta ja hyviä puolia samalla kun pyrimme isompana kaupunkikuntana vahvistamaan elinvoimaisuuttamme Suomen muiden suurten kaupunkiseutujen, Euroopan ja  globaalin maailman suhteen. Pohjoinen ulottuvuus on meille todella tärkeä, puolustettava asia ja siinä elinvoimaisella Kiimingillä, vireällä Alakylällä ja sen nuorisoseuralla on oma tärkeä osansa. Muodostamme yhä vahvan lenkin ketjussa, jossa tehtävänämme on pitää kylät asuttuina ja turvata lähipalvelut asukkaille.
Me tarvitsemme Alakylän nuorisoseura Toivolan kaltaisia toimijoita kunnallisten palveluiden rinnalle,  tuomianne uusia innovaatioita ja ideoita. Vaikka terve kritiikki aina kaikessa kehittämisessä on paikallaan, on myös hyvä muistaa tukea toinen toistamme niin paljon kuin mahdollista uusien ratkaisujen ja mahdollisuuksien etsimisessä hyvinvointimme tueksi.  Uusi idea on usein haavoittuva. Sen voi yksi ainoa vino hymy tai haukotus tappaa, yksi letkautus puukottaa  ja yhdenkin ihmisen otsanrypistys voi salvata siltä hengen. Täällä Alakylässä ei ole niin tapahtunut, täällä on viety yhteistä asiaa eteenpäin.

Teillä Alakylä Toivolan nuorisoseuraväki on ollut kyky kääntää mahdolliset uhkat ja pelot mahdollisuuksiksi! Ette te muuten viettäisi 90-vuotisjuhlianne! Me kunnassa olemme ylpeitä teistä Alakylä Toivolan nuorisoseuraväki ja toivomme teille menestystä tulevaisuudessakin, myös Uuden Oulun aikana.
 Kiimingin kunta muistaa seuraanne toivomallanne tavalla, mutta haluamme myös tuoda Kiimingin historia-kirjan  tänne Toivolaan sen käyttäjien luettavaksi. Kun uutta kiiminkiläishistoriaa tallennetaan myöhemmin, olen varma, että Alakylän Nuorisoseura Toivola siinäkin manitaan elävänä yhteisönä nuorten ja kaikkien kyläläisten parhaaksi.

Lämpimät onnitteluni Kiimingin kunnan ja myös omasta puolestani. Arvokas työnne  jatkukoon!

Marjo Korhonen