Kiiminkiläinen elokuu 2012

 O. JAUHIAISEN MUSEOTOIMINTA  15- VUOTIAS!

Akateemikko, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen (1913-1990) nimikkomuseo Kiimingissä viettää toimintansa 15-vuotisjuhlaa tänä kesänä. Taidemuseon avaaminen vuonna 1997 on ollut kunnianosoitus Kiimingissä syntyneelle, kansallisesti merkittävälle akateemikon ja professorin arvon saaneelle taiteilijalle, jonka laaja ja monipuolinen tuotanto kestää myös kansainvälisen vertailun. Jauhiaisen teosten  pysyvän näyttelyn mahdollistava taidemuseo on upea kohde vaalia kuvanveistäjämme taideperintöä.  Huomattava määrä Jauhiaisen veistoksia on kuitenkin saanut paikkansa myös eri puolella Suomea, kaikkiaan 21 paikkakunnalla, Oulun seudullakin kahdeksan. Ne ovat enimmäkseen sankarihautamuistomerkkejä tai työtä kuvaavia veistoksia.  Näistä kooltaan suurista teoksista museossamme on  joko pronssiin tai kipsiin valettuna pienoismallit sekä valokuvia.. 

Miten museohanke sai alkunsa? Jauhiaisen merkitys tunnustettiin Kiimingissä jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin Kiimingin Lions-club teki ensimmäisen aloitteen Haravatyttö-patsaan hankkimiseksi kunnalle. Toimeen tartuttiin ja  tilaus tehtiin. Jauhiaisen heikentyneen terveyden vuoksi patsaan valmistuminen viipyi ja hänen oppilaansa, kuvanveistäjä Anja Juurikkala viimeisteli veistoksen, sillä Jauhiainen kuoli vuonna 1990. Patsas valmistui keväällä 1991, jolloin se paljastettiin kunnantalon edustalla.

Muistonäyttelystä museon alku
Akateemikon kuoleman jälkeen pidettiin seuraavana vuonna Kiimingissä hänen taiteensa muistonäyttely, jonka jälkeen vuonna 1995 Jauhiaisen perikunta lahjoitti Kiimingin kunnalle säilytettäväksi noin 60 teosta, pienoisveistoksia,kipsitöitä, luonnoksia, pronssiteoksia ja mitaleja. Niiden esille saamiseksi  alettiin kunnassa etsiä sopivia museotiloja. Kiimingin kuntaa, sen päättäjiä, virkamiehiä- ja naisia sekä muita aikalaistoimijoita on todella kiittäminen ennakkoluulottomasta ja arvostavasta suhtautumisesta museohankkeeseen. Kun opetusministeriö tohtori Tytti Isohookana-Asunmaan ollessa kulttuuriministerinä  myönsi Kiimingin kunnalle museota varten avustuksen, voitiin sen ja kunnan panostuksen turvin saneerata entinen seurakuntakoti nykyiseen taidemuseokäyttöön.  Myöhemmin opetusministeriö myönsi apurahoja myös  näyttelyn pystyttämiseen ja veistosten entisöintiin. Ruvettiin puuhaamaan myös säätiötä museotoimintaa koordinoimaan.

Vuonna 1996 OJ-säätiö sai perustamisluvan ja säännöt. Toiminnan tarkoitus on  vaalia Jauhiaisen taideperintöä, toimia Jauhiaisen taiteen tunnettuuden lisäämiseksi ja toiminnallaan edistää kuvataidekasvatusta sekä muita tarkoituksen mukaisia toimintoja. Säätiön perustivat Kiimingin kunta, Ylikiimingin kunta, nykyisin Oulun kaupunki, Kiimingin seurakunta, Oulun Osuuspankki ja Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva sekä Jauhiaisen perikunta. Kaikki sijoittivat peruspääomaa säätiöön ja nimesivät omat edustajansa OJ-säätiön hallitukseen. Ensimmäisen vuoden säätiön puheenjohtajana toimi silloinen kunnanjohtaja Eino Iisakka. Asiamiehenä on toiminut alusta asti  rovasti Arto Kouri.

Taidekirjat ja Muisteluskirja Jauhiaisesta 
OJ-säätiön jäsenet ovat tukeneet toimintaamme tarpeen mukaan vaihtelevin avustuksin tai muilla osakkaiden omaan toimintaan sopivilla tavoilla, josta lämmin kiitos. OJ-säätiön hallituksen erityiskiitos tulee Kiimingin kunnalle, joka on tarjonnut asianmukaiset tilat, vastannut museokiinteistöstä kuluineen ja mahdollistanut lisäksi vuosittaisella toiminta-avustuksella OJ-säätiön näyttelytoiminnan. Muut OJ-säätiön säännölliset tulot muodostuvat lähinnä vielä vähäisistä pääsylipputuloista ja OJ-tuotteiden myynnistä, kuten esitteistä, Jauhiais-korteista ja taidekirjoista. Ensimmäisen Oskari Jauhiaisesta kertovan taidekirjan toimitti  vuonna 1994 Pekka Rönkkö, kustantajina Ars Nordica ja Pohjoinen ja vuonna 2008 saatiin Tuija Hautala-Hirviojan ja Sisko Ylimartimon toimittama ja Lapin yliopiston kustantama teos Oskari Jauhiainen – Pyrkimys lujaan muotoon Uusia näkökulmia Jauhiaisen tuotantoon. Parhaillaan on tekeillä  ns. muisteluskirja Jauhiaisesta, jonka kirjan rahoituksen onnistuttua toivomme valmistuvan Jauhiaisen syntymästä 100 vuotta- juhlaan mennessä vuoden 2013 lokakuussa.

Kiimingin kunta on ostanut yleiset kulttuuripalvelunsa Kiiminkijoen opistolta. O. Jauhiaisen museon toiminta on yksi sen kulttuuritoiminnan painopistealue.  OJ-säätiön hallitus on kiinteässä yhteydessä opiston  kulttuurituottaja Jaana Potkosen kanssa. Hän vastaa vaihtuvan tilan näyttelytoiminnasta ja kuukauden tapahtumista, joiden sisältö on vaihdellut esimerkiksi konserteista performansseihin, vauvojen värikylvyistä, taideluentoihin, joulukuusen koristelusta  runojen lausuntaan ja yhteislaulutilaisuuksiin. Vaihtuvat näyttelyt ja kuukauden tapahtumat  ovat merkittävästi rikastuttaneet museomme antia ja ne tuovat myös uusia kävijöitä. Museon suunnittelussa on  aikanaan viisaasti jätetty ylimääräistä tilaa vierailevien taiteilijoiden töille. Olemme ottaneet jopa eteisen lasivitriinin käyttöön pienimuotoisille installaatioille ja saamme näin entistä useamman taiteilijan luovuutta esille. Silti lisää näyttely- ja keittiötilojakin tarvitsisimme tehostaaksemme toimintaa ja palvellaksemme paremmin asiakkaitamme, mutta olemme iloisia nykyisenkin toiminnan mahdollisuuksista. Tulevaisuuden toimintatavoitteita koskevia päälinjauksia OJ-säätiön hallitus pohtii  kuullen myös kulttuurituottajaa.  OJ-säätiö ja Kiiminkijoen opisto ovat  jakaneet museovalvojan palkkauksesta aiheutuvat kulut. Meillä on ollut erinomaisia museovalvojia vuosien mittaan ja he ovat työllistyneet joko oppisopimuksin tai työmarkkinatuella. Vuonna 2011 museovalvojamme oli mukana Kiimingin kunnan kulttuurin toimintasuunnitelmatyössä  ja ns. kulttuuripolku valmistui opetussuunnitelman osana koulujen taidekasvatuksen käyttöön.

Lasten ja nuorten kuvataidekasvatusta
Toimintamme alusta asti  OJ-säätiön yksi tarkoitus on ollut  lasten ja nuorten kuvataidekasvatuksen edistäminen. Kiimingin ja aiemmin myös Ylikiimingin koulujen oppilastöiden näyttelyt toukokuussa ovat muodostuneet jo perinteeksi  kiitettävässä yhteistyössä innostuneiden kuvataideopettajien kanssa. Alkutaipaleemme kuvataidestipendien saajia on jo ehtinyt  vierailla  näytteilleasettajinakin. Monista nuorista lupauksista on todella tullut kuvataiteen ammattilaisia, taiteilijoita ja  kuvataideopettajia, mutta varmasti ainakin taiteen ystäviä. Taidemuseotoimintamme pedagoginen vaikuttavuus on näin vahvistunut.


Vuosien mittaan olemme saaneet yhteistyökumppaneiksemme myös Oulun seudun muita kulttuurilaitoksia ja -yhdistyksiä, kuten Oulun taidemuseo,  Iin Kulttuuri-Kauppila, Kierikki-keskus, Oulun taidegalleriat, Oulun taiteilijaseura- 63, Merikoskiseura, Saskiat, Terttu Jurvakaisen galleria ja monet muut verkostot, kuten Veikko Vionoja Ullavalla. Oulun taiteilijaseuran syyskuiset näyttelyt Jauhiaisessa ovat jo perinne. Kiimingin kulttuuripalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä Oululle tämän vuoden alusta on myös Oulun taidemuseon kanssa  tehtävä yhteistyö päässyt hyvään vauhtiin. Naivistit ja kesä- näyttely on merkittävä avaus ja lupausta jatkossa yhteistyöhön on. 

Oskari osaksi Oulun kulttuuritarjontaa
Tulevaisuutta varten Kiimingin kunnassa tehtiin viime vuonna myös  ns. kulttuuriselvitys rinnan kirjastoselvityksen kanssa. Kummassakin selvityksessä on kaavailtu  mahdollisuuksia kehittää O. Jauhiaisen museota myös omaleimaisena osana uuden Oulun kulttuuritarjontaa. On pohdittu erilaisia vaihtoehtoja, joista yhtenä museon säilyttämistä nykyisellä paikallaan sitä siinä edelleen kehittäen tai  nykyisen  Kiimingin kirjaston yhteyteen rakentuvana kulttuurikeskuksena  O.Jauhiaisen saleineen ja virtuaalimuseoineen  tai kolmantena mahdollisuutta siirtää  Jauhiaisen taidekokoelma kokonaan Oulun taidemuseon, Tietomaan ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteyteen, Oulun kaupunkiin mahdollisesti rakentuvaan uuteen kulttuurikeskukseen. 
OJ-säätiön hallitus on lausunnossaan kunnalle halunnut O.Jauhiaisen museota toistaiseksi kehitettävän sen nykyisellä paikalla Kiimingissä. Näin halutaan säilyttää Kiimingin omaleimaisuus, onhan Jauhiainen syntynyt Kiimingin Huttukylässä, viettänyt kesiään Kiiminkijoen rannalla Eskolassa  ja halunnut saada viimeisen leposijansakin yhdessä vaimonsa Kyllikin kanssa Kiimingistä. Perikunnan tahto on  muuttuvissakin olosuhteissa säilyttää Jauhiaisen taidekokoelma kokonaisena  ja pysyvänä näyttelynä arvoisellaan tavalla. Silloin kokoelmalle tulisi Oulun taidemuseon yhteydessäkin varata oma tila.  Nyt  nämä kulttuurin ratkaisut vielä odottavat  tulevaisuuden päätöksiä samoin kuin Kiiminkijoen opistonkin tulevaisuus, jota sen hallituksen varapuheenjohtajana ja OJ-säätiön toimintakumppanina mielenkiinnolla myös seuraan.

Sydän sykkii museolle
Olen saanut kunnian olla OJ-säätiön puheenjohtajana jo vuoden 1997 alusta eli käytännössä tämän museon 15-vuotisen toiminnan ajan. Niinpä myös minun sydämeni sykkii vahvasti akateemikko Oskari Jauhiaisen museolle ja hänen taiteelleen.  Elokuussa juhlistamme pienimuotoisesti  näyttelyiden keskellä nimikkomuseomme 15-vuotistaivalta, mutta juhlan aiheita riittää  runsaasti myös ensi vuodelle, sillä akateemikko, kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen syntymästä tulee lokakuun viimeisenä päivänä  kuluneeksi 100 vuotta! Uuden Oulun juhlavuosi 2013 on siis myös Kiimingin suurmiehen,  Oskari Jauhiaisen juhlavuosi!

Toivon nyt ja tulevaisuudessa myös laajan uuden Oulun kaupungin päättäjien, virkamiesten, yritysten ja asukkaiden arvostavan ja tukevan  akateemikkomme taideperinnön vaalimista ja kuvanveistokulttuurin edistämistä kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Kuvanveisto ja koko  kuvataide  muun monipuolisen kulttuurin osana,  on mielestäni  yksi uuden Oulun elinvoimaisuuden  parhaita vetovoimatekijöitä. Luotan siihen, että kaikilla meillä riittää viisautta ja kykyä säilyttää, tehdä tunnetuksi ja siirtää tämän kansainvälisestikin merkittävän akateemikon ja kuvanveistäjän  taideperintö myös tuleville sukupolville, sillä Hippokratesta lainatakseni " Taide pitkä, elämä lyhyt".

Kulttuuriterveisin

Marjo Korhonen 
OJ-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Kiiminkijoen opiston hallituksen varapuheenjohtaja