Valtatie 20  2009

Rautatie Kuusamoon


Kuusamon, Taivalkosken ja Posion yhteistyöelin Naturpolis julkisti syksyllä tutkimuksen rautatien saamiseksi Koillismaalle. Ajatus ei ole uusi, mutta nyt näyttäisi olevan uutta puhtia asiassa. Koillismaan kehittyvät kaivoshankkeet Mustavaara, Sokli, Keivitsa ja lukuisat pienemmät kaivokset, sekä Barentsin alueen mahdollisuudet luovat vankkaa pohjaa myös rautatien saamiseen. Matkailu tuo oman painoarvonsa hankkeeseen, mutta yksin sen varaan ei rautatietä voi rakentaa. Mitä kautta rata toteutuisi. Valmis rataverkko ulottuu Kontiomäelle ja siitä olisi suhteellisen helppo peruskorjata rata Taivalkoskelle ja rakentaa uutta rataa Mustavaaran kaivosalueelle ja sieltä Kuusamoon ja Sallaan. Tämä vaihtoehto palvelisi kaivoksia ja alueen matkailuelinkeinoa suorana väylänä etelästä pohjoisen lumille sekä kesäisiin erämaihin. Myös Venäjän tavoitellut korpiseudut tulisivat rajan myötä helpommin metsästäjien ja kalastajien ulottuville.

Toinen vaihtoehto on rakentaa rata Oulusta Pudasjärven ja Syötteen sekä Taivalkosken kautta Kuusamoon. Läntinen vaihtoehto palvelisi monipuolista tavaraliikennettä mikä nyt täyttää ruuhkaisen Valtatie20:n Oulun ja Kuusamon välillä. Oulun satamat tulisivat myös entistä paremmin hyödynnetyksi, koska rata lyhentäisi ja nopeuttaisi merkittävästi Barentsin alueen kuljetuksia ja sitä kautta vähentäisi kustannuksia huomattavasti. Selvityksessä tuodaan esille, että Barentsin ja Kuolan alueen hankkeet ovat käynnistymässä lähiaikoina.

Kaivoshankkeet ovat käynnistymässä ja tuovat runsaasti työpaikkoja Kuusamon ja Itä-Lapin alueelle. Ratahankkeella on itseasiassa jo kiire.

Itäinen vaihtoehto olisi nopeampi toteuttaa myös siksi, että Taivalkoskelle asti valmiina oleva ratapohja ei vaadi maanomistajien kuulemisia ja maapohjan lunastustoimenpiteitä, mitkä vievät tunnetusti paljon aikaa.

Kävimme soittokierroksen alueen kuntapäättäjien kesken. Kuusamossa Liisa Siikaluoma pohti lähinnä sitä, mikä vaihtoehto olisi paras toteutettavaksi ja kehotti soittamaan Naturpolis oy:n toimitusjohtaja Mika Perttuselle. ”Hanketta viedään hyvällä vauhdilla eteenpäin naapurikuntien kanssa”, kertoi Perttunen ja jatkoi, että rata on Koillismaan ja Lapin yhteinen asia. ”Kaivosteollisuus ja puu ovat ne tärkeimmät hyötyjät ja matkailu tulee hyvänä lisänä”, toteaa hän.

Hankkeen etenemisen kannalta tärkeitä ovat maakunnan tahtotila sekä se, miten logistiikka halutaan koko valtakunnan tasolla toteuttaa. Perttusen mukaan selvitys on hyvä pohja laajalle keskustelulle ja sitä kautta löytyy toivon mukaan paras lopputulos. Nopeita ratkaisuja ei hänen mukaansa ole ole näköpiirissä, toteutumiseen saattaa mennä kymmenenkin vuotta.

Taivalkosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vesa Turpeinen näkee rautatie erittäin hyvänä vaihtoehtona kaikenlaiseen kuljetukseen ja liikkumiseen. ”Varsinkin kun päästään samoihin matkanopeuksiin kuin Saksassa ja Ranskassa on rautatie ehdoton ykkönen näinkin pienessä maassa liikkumiseen. ” toteaa hän. Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys on tulevaisuudessa entistä suurempi valtti raideliikenteen hyväksi. Lentokenttiä on harvassa ja lentomatkustaminen kallistuu entisestään. Turvatarkastukset vievät paljon kallista aikaa, jonka voisi hyödyntää matkan tekoon. Maanteiden rungot kestäisivät Turpeisen mukaan aivan eri tavalla, jos raskas liikenne olisi kiskoilla. Päästöt vähenevät, kuljetusmuoto on energiatehokas ja henkilöliikennettä ajatellessa ei ole lainkaan paha se, että ihminen saa rentoutua matkan taittuessa säässä kuin säässä.

Turpeinen tuo myös esille Barentsin alueen mahdollisuudet suhteessa ratahankkeeseen.

Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Riekki on myös ratahankkeen takana. Kysymys on vain siitä, mitä kautta rata vedetään. Pudasjärven kaupunki pääsi selvitystyöhön mukaan vasta viimeisillä metreillä, mikä kaupungissa koetaan hieman harmillisena, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Pudasjärvellä edellytetään, että Pohjois-Pohjanmaan Liitto tulee tavalla tai toisella mukaan. Kunnanisät ja äidit haluavat, että hanke sisällytetään maakuntasuunnitelmaan. ”Sata vuotta sitten oli tarkoitus tehdä rata harvaan asutuille alueille, myös Pudasjärvelle, jokohan nyt olisi oikea aika”, muistuttaa Riekki.

Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta kertoo, että liitolla ei ole aiheeseen vielä virallista kantaa, mutta kyllä aihe otetaan tulevissa suunnitelmissa esille. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin pitkän aikavälin suunnitelmasta, puhutaan kymmenistä vuosista ennen kuin hanke on toteutumassa.

Kiimingin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marjo Korhonen sanoo, että aiheesta ei ole virallisesti puhuttu. Ideapark -asian yhteydessä on väläytelty rautatien jatkamista Ruskosta Ideaparkkiin, mutta koska liikekaupunki on vieläkauppapaikka- ja liikenneselvitysvaiheessa, ei rautatietäkään ole sen vakavammin selvitetty. ”Kyse on enemmänkin sinisestä ajatuksesta”, naurahtaa Korhonen. Hän näkee laajemman rautatien mahdollisuuden nimenomaan Koillis-Suomen, Barentsin ja Arkangelin alueiden yhteistyössä. ”Faktat kaivos-, puutavara- ja matkailun kuljetusasioissa täytyy selvittää. Koko Kalotin, Pohjoisen Suomen, Barentsin, Kuolan ja Arkangelin yhteistyö on tärkeä ja kyllä suunnitelmaanvoi rautatienkin kytkeä.”

Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie on juuri käynyt hiihtämässä päivän ensimmäisen hiihtolenkin erittäin harvinaisella lomallaan Kuusamossa. Rautatiehankkeesta ei hänen mukaansa ole Oulussa virallisesti puhuttu, mutta positiivisena asiana hän itse sen näkee. ”Kaivosteollisuuden ja puutavaraliikenteen takia hanke on erittäin hyvä”, toteaa hän. Läntinen vaihtoehto miellyttää oululaista kuntapäättäjää, tottakai. Maanpuolustukselliset syyt ovat mahdollisesti olleet jolloinkin estämässä radan rakentamista, mutta nyt on toinen aika. ”Ihannetilanne olisi, jos meillä olisi mahdollisuus toteuttaa sekä itäinen, että läntinen vaihtoehto”, toteaa Talvitie. Koska on matkannut juuri hyvin ansaitulle lomalle Kuusamon lumisille seuduille täältä Oulun mustasta syksystä, ovat matkailun mahdollisuudet tietysti hyvin näkösällä. Valkoinen lumi ja upeat tunturimaisemat, jotka löytyvät Pudasjärven Syötteeltä, Taivalkoskelta ja Kuusamosta, ovat hienoja vapaa-ajan viettopaikkoja todelliseen rentoutumiseen. Mari-Leena sanookin, että ”Kun täällä kerran on tätä lunta, niin sitä pitää hyödyntää ja mikä sen mukavampaa, kuin päästä rennosti junan kyydissä lomaa viettämään!”

Toiseksi viimeinen kappale on minun tekstistäni, muut toimittajan.

Marjo Korhonen

Kiimingin valtuuston pj